lauantai 15. tammikuuta 2011

Kissaongelmia vaiko ongelmakissoja?

Aaaargh! Mulla alkaa loppua kärsivällisyys poikien viikonloppu herätyksiin.
Viikolla oma herätyskello soi 5.45, jolloin pojat myös saavat aamupalansa. Nyt nuo mokomat on sitä mieltä että myös viikonloppuisin pitäisi tuohon aikaa kolahtaa ruoka kippoon. Aikaisemmin pojat rupesivat metelöimään vasta 8-9 aikoihin viikonloppuisin, mutta nyt kun minulla alkoi koulu ja viikolla on säännöllinen herätys silloin enne kuutta niin pojat on päättäneet että myös viikonloppuherätykset aikaistetaan. Olkoon omistaja kuinka väsynyt tahansa.

Meillä pojat on lukittuna olohuoneeseen öiksi, muuten ei tule nukkumisesta mitään kun nuo kaksi hepuloivat ja metelöivät. Uunolla on vielä todella ärsyttävä tapa tulla makaamaan selälleen sängyn viereen/alle niin että kynnet on kiinni ylä puolella olevassa sängyssä ja repii itseään eteenpäin kynsien avulla. Tekee tuota siis etenkin yöllä jos saisivat olla vapaasti koko kämpässä, tai jos pääsevt yöllä keittiöön, on kolina ja pauke taattu. Tuo kauhukaksikko kun menee pitkin kiellettyjä pöytiä ja availee/yrittää avata kaappien ovia. Suosikki paikaksi on osoittautunut keittiön työtason yläpuolella oleva kulmakaappi jossa siis pelkkiä astioita. En tajua miksi sinne on pakko päästä tonkimaan kun ruokaa siinä kaapissa ei ole koskaan ollut, eikä tule olemaan.

Tänään alkoi meteli kuudelta, ensin alkaa maukuminen ja sitten alkaa ovien raapiminen, ja se ei ole mikään pieni kolina, sillä ovet on liukuovia jotka on hakasilla lukittu ettei kissat avaa niitä. Siispä kuudelta ylös. Ensin viskasin niille kourallisen raksuja ja kömmin takaisin peiton alle jatkamaan unia, mutta sehän ei pojille riittänyt. Vaan hetken päästä meteli alkoi uudestaan. Siispä keittiön ja makkarin ovet kiinni ja pojille pääsy eteiseen, pienen puhuttelun kera, sitten sai jatkaa unia ja pojat oli tyytyväisiä. Ainoa vaan että noin ei voi koko yötä olla sillä makkarista loppuu happi jos ovi on kiinni, tai sitten jäätyy jos ikkuna on auki.

Miten hemmetissä minä saan nuo otukset lopettamaan tuon herätyskello-leikin. Minä en todellakaan halua herätä viikonloppuisin kuudelta aamulla.
Onhan meillä toki ajastimellinen ruokinta-automaatti, liekkö se toimisi jos pojat saisivat kuudelta aamulla ruuan automaatista. Tosin veikkaan että automaatti kokisi kovia kun pojat yrittäisi koko yön teurastaa sieltä sapuskat esiin. Ja siitäkös vasta kolinaa ja pauketta tulisi.

Nimim. väsynyt omistaja.

6 kommenttia:

  1. Kyllä ne rauhoittuvat kun ikää karttuu. Miun herrat ovat nyt 3½-vuotiaita ja riehumista ja paikkojen hajotusta harjoitetaan enää vain 1-2 kertaa päivässä. Ja keittiön kaapeista kaivetaan tavaroita alas vain, jos emäntä ei ole illalla nukkumaan mennessä laittanut kuppeihin tarpeeksi ruokaa.
    Herätyskellona ne kyllä toimivat yhä, mutta monesti riittää, että kaappaa Pikin kainaloon ja jatkaa unia.

    VastaaPoista
  2. No ole nyt onnellinen kun ruoka maistuu! Täällä saa vaikka millä ilveellä yrittää antaa tolle ruokaa. Onneks sentään jonkin verran syö, mutta aika nirso toi on... :D

    VastaaPoista
  3. En osaa antaa vinkiksi muuta kuin korvatulpat, valitettavasti...

    VastaaPoista
  4. Tuohon kun tietäisi ratkaisun. Minäkin kestän jos jonkinlaista, mutta liukuoven kolistelu on jo todella hermoja raastavaa. Monestihan neuvotaan leikittämään ja syöttämään myöhään illalla, mutta pitkä yö siinä on välissä kuitenkin - hyvin ehtii aloittaa riehumisen.
    -S

    VastaaPoista
  5. Pojat saa illalla ruuan aina just ennen kun menen nukkumaan, muuten pitävät konsertin myös iltaisin. Leikittämisestä ei ole paljon iloa, kun Uunoa ei kiinnosta mitkään typerät lelut, eikä tuo laiskimus jaksa laaserinkaan perässä montaa minuttia mennä.
    Korvatulpat ei ole ratkaisu, semmosten kanssa ei ainakaan pystyisi nukkumaan.

    VastaaPoista
  6. UUNO PRKL!!!
    Tänään tuo perkeleen katti rupesi huutamaan varttia yli viis. Puolituntia erittäin tarpeellista uni aikaa meni hukkaan tuon paskiaisen kiljuessa ja kolistellessa ovia.

    Rangaistuksena siitä eivät todellakaan saa ruokaansa kuin vasta sitten kun lähden kohti koulua. Saavat nyt oppia siihen että minä en niiden pillin mukaan pompi vaan ne minun.

    VastaaPoista