Sivut

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Kastraatio

On se pienen kissapojan elämä kurjaa, ensin ei anneta koko päivänä ruokaa ja sitten iltasella tungetaan kuljetuskoppaan ja matkataan lääkäriin. Lääkärissä tökätään takajalkaan piikki niin että tulee väsy ja pieniltä päikkäreiltä herättyä huomaa että nyt puuttuu tu0olta jalkojen välistä jotein oleellista.
Niin se vietiin mein pikku jätkältä miehuus lopullisesti. Eipä tuo ole moksiskaan koko hommasta. Ilta meni nukkuessa ja hoiperrellessa, hieman vuoti verta vaikkei olisi pitänyt, mutta eläinlääkäri oli sitä mieltä että jos ei hirmusesti rupea vuotamaan niin ei tarvii viedä takaisin lääkäriin näytille.
Aamulla uuno oli jo oma itsensä ja huusi ruokaa minkä kerkesi. Varmasti oli hirmuinen nälkä kun eilen sai vaan aamupalan ja illalla tosi myöhään pienen pienen iltapalan.

Kostoksi miehuuden menetyksestä Uuno päätti sitten raadella keittiöntuolin kankaan paskaksi. No johan se tuoli onkin pari kolme kuukutta vanha.

Ai miten niin mökömökö?

2 kommenttia:

  1. Heh, voi raasua... Meillä on jälkitarkastus ylihuomenna, ja Suvi on oppinut kerjäämään rapsutuksia kun viisi päivää oli kaulurin kanssa ja jotenkin oli korvat saatava raavituiksi :D Aiemmin se ei oikein silityksistä ja rapsutuksista niin piitannut.

    VastaaPoista
  2. Onneksi uroksen kastraatio on niin pieni toimenpide että ei edes tikkejä tarvii. Saas nähdä muuttuuko tuon pikkumiehen luonne tuosta vai jatkuuko sama Uunomainen meno.

    VastaaPoista